Haastattelin 17 vuotiasta poikaa, joka harrastaa salilla käymistä ja lautailua. Hänellä on isosiko, jolla on kuulovamma, yksi pikkuveli ja kaksi pikkusiskoa. Toiseksi nuorimmalla siskolla on ADHD. Erilainen sisaruus ei herätä hänessä sen kummoisempia ajatuksia.
Hänen mielestään vanhemmilta saa ehkä vähän vähemmän huomiota, kun sitä menee enemmän erityisille sisaruksille. Hän ajattelee positiivisena ajatuksena, että erityinen sisarus on omalla tavallaan erilainen ja erilaisuus on hyvä asia.
Pojan mielestä erilainen sisarus on hänelle yhtä tärkeä kuten kaikki muutkin sisarukset. Hänen mielestään normaalia ei voi määritellä, koska kaikki ovat erilaisia ja kaikilla meillä on joitakin haasteita. Joillakin ne saattavat vain olla näkyvämpiä kuin toisilla.
Jessica Kursula
erityislastenomaiset.wordpress.com 